Vaihe 1 -alkuperäinen

LähiRETU – Resurssitehokasta uusiutuvaa lähienergiaa

paakuva

Osakeyhtiö lamit.fi

Ari Järvinen

Jukka Kinnunen

Jouni Heiskanen

Vaiheen 1. yhteenveto – Vuoreksen Aurinkorinteen esimerkkialueen suunnitelmat ja niiden yhteydessä esiin nousseet asiat

Sisältö:

Toteutusvaihtoehdot

Ulkopuolinen lämpöyrittäjä:

  • Lämpöyrittäjiä tarjolla useita (varsinkin pelletti/hake)
  • Periaatteena että lämpöyrittäjä hoitaa investoinnit, huollot, ylläpidon, polttoaineen ja myy lämpöenergiaa
  • Yleensä energiankulutuksen mittaaminen ja toteutus lämpöyrittäjän vastuulla asiakkaan rajapintaan saakka (esim. talon sisälle tai tontin rajalle asti)
  • Yleensä hinnoittelu muodostuu liittymismaksusta, perusmaksusta ja energiamaksusta
  • Maksut voi olla sidottu esim. öljyn hintaan tai elinkustannusindeksiin
  • Liittymismaksu voi olla kynnyskysymys molempien kannalta. Lämpöyrittäjän kannalta liittymismaksu keventäisi investointia ja olisi siksi oleellinen. Asiakas voi kokea liittymismaksun ylimääräisenä, mutta rakentajille tätä voisi markkinoida niin, että liittymismaksulla pääsee osalliseksi kokonaisvaltaista, helppoa lämmitysratkaisua (vrt. kaukolämpö). Järkevä liittymismaksun suuruus voisi olla samaa luokkaa kaukolämpöliittymän kanssa (esim. Tampereella n. 2500e)
  • Asiakas tekee yleensä 10-15 vuoden sopimuksen lämpöyrittäjän kanssa
  • Sopimuskauden jälkeen lämpölaitos jää usein asiakkaalle tai tehdään uusi sopimus. Sopimus voidaan tehdä esim. niin, että asiakas maksaa energia/perusmaksuilla koko ajan investointia takaisin ja sopimuskauden jälkeen laitteisto siirtyy asiakkaan omistukseen
  • Olennaista miettiä hinnoittelu ja sopimus molempien (asiakkaan ja lämpöyrittäjän) kannalta järkeväksi
  • Sopimuksessa molempien kannalta paljon huomioitavia asioita ja siksi sopimusmalli pitäisi olla kattava. Huomioitavaksi mm. lämmöntuotannon turvaaminen (häiriötilanteet, polttoaineen riittävyys), vastuut, laitteistojen rikkoutumiset. Oleellista myös, että hinnoittelussa on huomioitu kattavasti eri asiat (mm. energian hintojen muutokset)
  • Tämä vaihtoehdon houkuttelevuus nimenomaan helppous, huoltojen ja ylläpidon kannalta huoleton vaihtoehto asukkaille

Lämpöosuuskunta:

  • Monet yritykset myy myös pelkkiä lämpölaitoksia
  • Periaatteena, että rakentajat perustaisivat lämpöosuuskunnan ja maksaisivat investoinnit
  • Tässä hinnoittelu voisi olla siten, että osakkaat tekisivät alkuinvestoinnin (esim. investointi jaettaisiin kaikkien osakkaiden kesken tasan) ja energiahinta muodostuu osakkaille lämpölaitoksen kokonaiskäyttökustannuksista jakautuneena käytetyn energian mukaisesti
  • Vaihtoehtoisesti hinnoittelu siten, että investointi tehdään rahoituksella ja investointikulut sisällytetään osakkaiden maksamaan energian hintaan
  • Huollon ja ylläpidon saisi tarvittaessa myös ulkopuoliselta (lämpöyrittäjältä)
  • Tässä vaihtoehdossa olisi hyvä olla joku innokas asukas, joka voisi säännöllisesti tarkastaa, että kaikki toimii ja tehdä perusylläpitoa/huoltoa
  • Erillistaloyhtiön tapauksessa varsinaista erillistä lämpöosuuskuntaa ei tarvittaisi, joten tämä vaihtoehto olisi erillistaloyhtiön tapauksessa vähän helpompi toteuttaa
  • Tässä vaihtoehdossa olennaista olisi miettiä hinnoittelumalli kaikkien osakkaiden kannalta tasapuoliseksi ja millainen sopimus osakkaiden kanssa tehdään (sitoutuminen)
  • Olennaista myös kattava sopimus mahdollisen lämpöyrittäjän kanssa, jos ylläpito tulee muualta, samaten takuut laitteiston toimittajien kanssa
  • Tämän vaihtoehdon houkuttelevuus, että energiakulut saadaan alhaisemmaksi (ei lämpöyrittäjää välissä), mutta toisaalta helppous huoltojen ja ylläpidon osalta kärsii ja riskit on isommat (laitteiston rikkoutumiset jne.)

Kaavoitus ja lupa-asiat yms.

Kaavoituksessa ja luvissa huomioitavaa:

  • Lämpökeskuksen sijoittelu
    • Lämpökeskus mahdollisimman lähelle lähilämmön piiriin tulevia taloja, jotta lämpöverkoston kustannukset ei kasva
    • Kaavasta varattava sopivia alueita lämpökeskukselle
    • Tilantarve pienen kokoluokan lämpölaitokselle ei ole suuri (n. 20m2)
    • Pelletin/hakkeen tapauksessa huomioitavaksi polttoainetäyttö, maalämmön tapauksessa maalämpökenttä ja aurinkoenergian tapauksessa varjostukset sekä ilmansuunnat
  • Maalämpökaivojen lupa-asiat ja vaaditut etäisyydet
    • Maaperäselvitysten hyödyntäminen kun mietitään maalämpökaivojen paikkaa
    • Ympäristöministeriön oppaassa (energiakaivo 2013) on kerrottu kattavasti maalämpökaivojen lupiin liittyvistä ehdoista. Oleellista on huomioida pohjavesialueet sekä etäisyydet rakennuksista, tontin rajoista, putkista, muista lämpökaivoista jne.
    • Maapohjanhaltijan täytyy aina hakea luvat maalämpökaivoille samoin kuin lämpövoimalalle
    • Omakotitonteille sijoitettaville yhteisille maalämpökaivoille hakee luvat tontin haltija. Omakotitonttien yhteiskäytössä oleville kaivolle ja siihen liittyvälle putkistolle merkitään rasite, jolla varmistetaan huoltoon yms. liittyvät asiat. Käytäntöjä helpottaa jos tonteille on merkitty rasitteet jo tontin luovutushetkellä
  • Aurinkokeräinten/paneelien sijoitus
    • Keräinten/paneelien sijoittaminen rakennusten katoille, tuleeko tämä huomioida jo kaavoituksessa
    • Aurinkoenergian hyödyntämiselle eri alueilla tehty erillisselvityksiä -> näiden hyödyntäminen sijaintia mietittäessä
    • Varjostusten ja ilmansuuntien huomioiminen
  • Lämpöverkosto
    • Mahdollisimman lyhyet siirtymät, eli ”kapeat” tontit vierekkäin sijoiteltuna -> monilla uusilla asuinalueille ollaan menossa enemmän juuri tähän suuntaan
    • Lämpöverkoston rakentaminen teiden rakentamisen yhteydessä pienentää verkoston kustannuksia
  • Tontit
    • Kun tonttikoot pienenee voi olla tilanne, että esim. erillinen maalämpö ei ole edes vaihtoehto
    • Tonttien sijoittelu siten, että lyhyellä lämpöverkostolla saadaan mahdollisimman paljon taloja verkoston piiriin
    • Kannusteet/velvoittaminen tonttien liittymisestä lähilämpöön on oleellista kannattavuuden kannalta
  • Mahdolliset avustukset ja tuet

word-image

lähde: Ympäristöministeriö, energiakaivo-opas

Lämpöverkosto

Lämpöverkoston osalta huomioitavaa:

  • Uudispientaloalueella hankala saada lähilämpöratkaisua kannattavaksi, koska lämpöverkostolle tulee suuret kustannukset ja vastaavasti uudispientalojen energiantarve on vähäinen
  • Lämpöverkoston kustannukset ovat näin pienen aluelämmön tapauksessa merkittävät kannattavuuden kannalta. Siksi on olennaista, että lämpöverkoston varrella on mahdollisimman monta taloa ja mahdollisimman moni niistä liittyisi lähilämpöön (kaavoitus ja mahdollisuus velvoittaa tontit liittymään)
  • Lämpöverkosto tulee tyypillisesti siten, että lämpölaitokselta tulee runkoputki (jossa lämmitys meno/paluu, lämmin käyttövesi ja lämpimän käyttöveden kierto) ja runkoputki haarautuu haaroituskaivoista tonteille
  • Tyypillisesti runkoputken koot (lämmitys 40, lämmin käyttövesi 40, lämpimän käyttöveden kierto 28) ja tonttiputken koot (lämmitys 32, lämmin käyttövesi 28, lämpimän käyttöveden kierto 22)
  • Verkoston kustannukset n. 150-200e per metri (putket + työt), pelkkä putken osuus n. 75e per metri
  • Pientaloille verkostoa tulee helposti 50m per talo
  • Olennaista kustannusten kannalta on, että saadaanko verkosto tehtyä samalla teiden rakentamisen kanssa
  • Miten verkosto kustannetaan: liittymismaksut vai sisällytetäänkö energiamaksuun. Lämpöyrittäjän kannalta liittymismaksu olisi hyvä vaihtoehto, että investointia saa kevennettyä
  • Lämpöverkoston investoinnista johtuen pitkät sopimukset lämpöyrittäjän kanssa
  • Lämpöverkoston rakentamisen yhteydessä huomioitava, että on mahdollisuus liittää tontteja verkostoon jälkikäteen -> riittävästi haaroituskaivoja
  • Verkoston pituudelle ei käytännössä ole rajoitteita, voi olla useita kilometrejä
  • Nyrkkisääntönä kannattavuudelle: 1 MWh vuosittaisella energiamäärällä pystytään tekemään 1-2m lämpöverkostoa (esim. jos lämpöyrittäjälle tuotto 30e/MWh ja verkoston hinta 150e/m, niin 1 MWhvuosittaisella energiamäärällä katetaan 1 m verkostoa 5 vuodessa)
  • Jos verkoston varrella isoja rakennuksia (esim. päiväkoti), verkoston kannattavuus paranee merkittävästi

Kontaktoidut yritykset ja asiantuntijat

Pelletti/hake

Versowood

Propellet

Puuwatti

Volter

Säätötuli

Maalämpö

ST1

Greenheat

Pumppumies Puoliväli

Pirkanmaan Ilmalämpö

Aurinkoenergia

Sundial

Solartukku

Muut

Rauheat

Bioenergiayhdistys

Metsäkeskus

Tampereen Sähkölaitos

Sulpu

Yritysten kiinnostus hankkeeseen ja pilotointiin Vuoreksessa

  • Pelletti/hake puolelta osa yrityksistä piti näin pienen kokoluokan aluelämpöä kannattamattomana, mutta osa taas oli kiinnostunut
  • Maalämmön osalta lämpöyrittäjyys näyttäisi olevan uusi asia
  • Maalämpöyrityksiä on kuitenkin paljon, joten luulisi että ainakin jossain muodossa olisi kiinnostusta (ainakin lämpölaitoksen myyminen osuuskunnalle)
  • Aurinkoenergian osalta tällaista lähilämpöhanketta ei ilmeisesti ole toteutettu Suomessa ja aurinkoenergia on kuitenkin vielä sen verran uutta, että tällaiset hankkeet nähtiin hyväksi ja pilotointiin tuntui olevan kiinnostusta

Energiantuotantovaihtoehdot (tekninen ja taloudellinen näkökulma)

Pelletti/hake:

  • Pienten kokoluokan järjestelmissä ongelmana, että lämpöyrittäjä ei saa tarpeeksi tuottoa
  • Pienet järjestelmät toteutetaan yleensä pelletillä ja isommat hakkeella
  • Hinnoittelu yleensä: liittymismaksu, kk-maksu, energiamaksu (suuruusluokka 60-90 e/MWh)
  • Hinta voi olla sidottu esim. öljyn hintaan tai elinkustannusindeksiin
  • Lämpölaitosten kokoluokat ovat yleensä suuria 500 kW – 1000 kW, mutta myös pienempiäkin löytyy (jopa 50 kW)
  • Pienimmät laitokset soveltuu n. 200 MWh vuosikulutukseen -> n. 10 pientaloa
  • Lämpölaitokset yleensä lämpökontteja, mutta saadaan tehtyä ympäristöön ulkonäöltään hyvin soveltuvia
  • Vaatii melko tiheän, säännöllisen huollon -> jos huolto lämpöyrittäjän toimesta, on oleellista että lämpöyrittäjä toimii lyhyen matkan päästä kohteesta tai että kohteita on useita lähekkäin. Vuores on keskeisellä paikalla, joten tämän kannalta hyvä.
  • Lämpölaitoksen sijoittelun suhteen ei juuri vaatimuksia, huomioitavaksi polttoainetäytön vaatima tila säiliöautolle sekä savu/päästöhaitat
  • Lämpöyrittäjiltä vähän ristiriitaista tietoa kannattavuudesta. Osa oli sitä mieltä, että tällainen korttelikokoluokan (5-10 taloa) uudispientaloalueen lähilämpö ei olisi kannattavaa, osa oli kuitenkin sitä mieltä että saadaan kannattavaksi kun tehdään sopimus tapauskohtaisesti ja otetaan liittymismaksu mukaan
  • Nokian Linnavuoressa toteutettu aluelämpöhanke hakkeella kannattavasti, siellä myös isoja kiinteistöjä (rivitaloja, kerrostaloja, koulu). Verkostoa 2 km ja vuotuinen energiamäärä 4000 MWh -> tässä 1 MWh kohti tulee 0,5 m verkostoa
  • Pienen lähilämpöratkaisun tapauksessa lämpöosuuskunta voisi olla järkevä, jos lämpöyrittäjät eivät ole kiinnostuneet

Maalämpö:

  • Maalämpöpuolelle ei ainakaan vielä oikein löytynyt tällaista ”selkeää” lämpöyrittäjyystoimintaa, mutta esim. Sulpun mukaan tällainen olisi erittäin tervetullutta ja saataisiin kannattavuuden puolesta varmasti järkeväksi
  • ST1 lähilämpö-konsepti:
    • Uusi konsepti, ”riskitön tapa siirtyä maalämpöön”
    • ST1 tekee investoinnit ja takaa täysylläpidon (huollot, laitteiston rikkoutumiset)
    • Tehdään n. 15 vuoden sopimus ja kun säästöt kattaa investoinnin (tietty energiamäärä tuotettu), laitteisto siirtyy asiakkaalle
    • n. 5% korko (2% rahoitus ja 3% ylläpito)
    • Maalämmön käyttämän sähkön maksaa asiakas
    • Sähköstä voidaan varata kapasiteettia tuulivoimasta (vihreää energiaa)
    • Hinnoittelumalli tällä hetkellä pääosin olemassa oleviin kiinteistöihin, jossa lämmitysmuoto vaihdetaan maalämpöön. Tällaisessa hinnoittelussa maalämmön tuomia säästöjä verrataan alkuperäisiin lämmityskuluihin (esim. kaukolämpö) ja saavutettavilla säästöillä maksetaan investointia. Uudistalojen tapauksessa hinnoittelu tulisi miettiä, verrataanko tässäkin tapauksessa maalämpöä esim. kaukolämpöön?
    • Myös energiankulutukseen perustuva sopimus mahdollinen -> ostetaan pelkästään energiaa
    • ST1 käyttää paikallisia urakoitsijoita eri puolella Suomea, Honkolin urakoi Tampereella
    • Keskuteluissa kävi ilmi, että omakotitaloille ehkä erilliset järjestelmät voisi kuitenkin olla järkevämpiä (mittarointi, siirtohäviöt)
    • Ei vielä selvää miten tätä konseptia olisi järkevä toteuttaa usean omakotitalon tapauksessa, ehkä lämpöosuuskunta
  • Maalämmön suhteen myös tällainen idea joka tullut maalämpöpumppuvalmistajalta: Useammalle omakotitalolle voisi olla yhteiset porakaivot joista liikutetaan putkistoissa kylmäainetta ja pumput jokaisella omia, siirtohäviöt silloin pienempiä.
  • Maalämpö on hyvin eri teholuokkiin skaalautuva lämpöpumppujen tehoa ja lämpökaivojen määrää muuttamalla
  • Pienen kokoluokan lähilämpöratkaisuun riittäisi pieni määrä lämpökaivoja (alle 5)
  • Huoltojen suhteen maalämpö on melko huoleton, mutta vaatii silti säännölliset tarkastukset ja jonkinlaisen ”päivystyksen” esim. etävalvonnan avulla

Aurinkolämpö:

  • Aurinkolämpö siitä hyvä vaihtoehto, että on hyvin skaalautuva -> ei aseta rajoitusta pientalojen määrälle
  • Sopisi hyvin esim. pellettilämmityksen rinnalle (kesäajan käyttöveden lämmitys)
  • Tällaista keskitettyä aurinkolämpöratkaisua ei ole ilmeisesti toteutettu Suomessa, muualla maailmassa on paljonkin
  • Sundial mukana hankkeessa jossa mietitään aurinkolämmön hyödyntämistä keskitetysti 2v päästä loma-asuntomessuilla
  • Keskitetty ratkaisu olisi kustannustehokkain, jos keräimet saadaan sijoiteltua vierekkäin josta lämpö varataan isoon varaajaan ja siitä jakeluun
  • Keräinten sijoittelu järkevin lämpölaitoksen yhteyteen katolle tai maahan
  • Pienen kokoluokan aurinkokeräinjärjestelmälle sopiva kokoluokka olisi esim. 100m2 keräinpinta-alaa

Aurinkosähkö:

  • Pientuottajat vapautettu sähköverovelvollisuudesta, jos järjestelmä alle 100 kW nimellistehoinen. Tämä vastaa n. 400 paneelia, joten pientalojen osalta tämä raja ei olisi ongelma.
  • Aurinkosähkön osalta ongelmana on, että energia täytyy tuottaa omalla tontilla omaan käyttöön, muuten tuotto verotettavaa eikä taloudellisesti kannattavaa (sähkömarkkinalaki)
  • Tämän voisi kiertää sillä, että aurinkosähköä käytettäisiin lämpölaitoksessa lämmön tuottamiseen, mutta kannattavampaa on siinä tapauksessa tuottaa suoraan lämpöä aurinkokeräimillä
  • Tästä syystä aurinkosähkö ei taida olla järkevää tällaisessa lähilämpöratkaisussa
  • Myöskään yhdistetyt laitokset (lämpö + sähkö) ei ole siksi järkeviä. Esim. Kempeelen ekokylä, siellä sähkö joudutaan myymään verkkoon -> taloudellisesti ei kannattavaa
  • Aurinkosähkön tuottamiseen liittyvät lait on vielä melko uusia ja niiden tulkinta ei ole täysin selvillä. Esim. miten tapaukset jos kiinteistöillä sama omistaja tai kuuluvat samaan asunto-osakeyhtiöön. Erillistaloyhtiön tapauksessa sähkömarkkinalaki ei luultavasti rajoittaisi verovapaata tuottoa taloyhtiön omaan käyttöön

Eri vaihtoehtojen kannattavuuslaskelmia erillisenä

Rakentajat (reunaehdot)

  • Tonttia hankittaessa on tärkeää tietää korttelikokoluokan energiaratkaisun velvoitteet. Esim. velvoitetaanko kiinteistön omistajaa liittymään järjestelmään
  • Voiko saada hyvitystä tontin vuokraan tai ostohintaan yhteisen järjestelmän avulla (esim. energiatehokkuusluokan parannuksen kautta)
  • Arvio energiaratkaisun vuosittaisista kustannuksista, elinkaarikustannuksesta ja hinnan kehityksen ennustettavuus
  • Ratkaisu energiantuotannon varmuudesta kiinteistön elinkaaren aikana erityisesti ongelmatilanteissa
  • Arvio investointikustannuksista oman ja yhteisen järjestelmän välillä
  • Yritysmuoto energiantuottamiseen. esim. palveluyhtiö, omayhtiö jossa osakkaana, yhteisyritys lämpöyrittäjän kanssa, lämpöyrittäjä omistaa yrityksen
  • Arvio käytön ja huollon helppoudesta verrattuna omaan ratkaisuun
  • Ymmärtää tekninen toteutustapa (esim. maalämpö, aurinkoenergia, hake, pelletti)
  • Voisi olla järkevä markkinoida nimenomaan helppouden kannalta, lämmitys on mietitty jo kokonaispakettina valmiiksi. Riittää pelkkä liittymismaksu (vrt. kaukolämpö)
  • Kun tonttikoot ja tila rakennuksissa pienenee voi olla tilanne, että erilliset lämmitysjärjestelmät ei ole houkuttelevia tai edes mahdollisia (esim. tila lämpökaivolle, suuri investointi verrattuna pieneen energiankulutukseen, pienet tekniset tilat jne.)

Oleelliset vaiheet lähilämmön toteutuksessa

  1. Kaavoitus
  • Mahdollisuus saada tontit liittymään lähilämpöön -> velvoittaminen, kannusteet. Tämä on oleellinen, koska muuten on luultavasti hankala löytää kiinnostuneita lämpöyrittäjiä investoimaan lämpöverkostoon
  • Lämpökeskuksen sijoittelu, soveltuvien paikkojen varaaminen kaavasta eri energiamuodot huomioiden
  • Tonttien sijoittelu lämpöverkosto huomioiden
  1. Lämpöverkosto teiden rakentamisen yhteydessä
  • Millä ehdoilla joku olisi valmis investoimaan lämpöverkostoon tässä vaiheessa? Lämpöyrittäjä voisi olla kiinnostunut, jos sillä olisi takeita siitä että verkostoon liittyy riittävästi taloja.
  1. Tonttien jako
  • Jos tonteilla ei ole velvoitetta liittyä lähilämpöön, kartoitettava mikä on rakentajien kiinnostus lähilämpöön
  1. Toteutusvaihtoehdot
  • Jos tonteilla velvollisuus liittyä lähilämpöön tai muuten riittävä kiinnostus, ulkopuolinen lämpöyrittäjä voisi olla kiinnostunut
  • Jos tonteilla ei velvollisuutta ja kiinnostus lähilämpöön vähäistä, lämpöosuuskunta voisi tulla harkittavaksi
  1. Rakentaminen
  • Lämpölaitoksen ja lämpöverkoston (ellei verkostoa ole tehtyä jo teiden rakentamisen yhteydessä) tarkempi suunnittelu ja toteuttaminen
  • Esim. pienikokoisen pellettilämpökeskuksen valmistuminen vie n. 3kk

Kaaviokuva oleellisista vaiheista lähilämmön toteutuksen kannalta

kaavio

Vuoreksen Aurinkorinteen esimerkkialue

Oleellliset asiat pilotoinnin kannalta:

  • Toteutusvaihtoehdot
    • Jos riittävä määrä tontteja saataisiin mukaan lähilämmön piiriin, ulkopuolinen lämpöyrittäjä voisi olla mahdollinen vaihtoehto. Tämä hankalaa, koska tonteilla ei velvoitteita liittymiseen.
    • Muussa tapauksessa lämpöosuuskunta voisi tulla harkittavaksi. Ongelmallisen tästä vain tekee sen, että tapahtuuko talojen rakentaminen miten eri aikaan.
  • Lämpökeskuksen sijoittelu
    • Kaava alueella on vahvistettu ja uusien rakennusten lisääminen kaavaan lähes mahdotonta
    • Aurinkorinteen alueelle merkitty yksi ET (erityis toimintojen alue) tontti 20 neliötä. Tampereella sähkölaitos määrittelee kaavoitusprosessissa kaavaan tarvittavan määrän tällaisia tontteja. Käytännössä tuo olisi ainut paikka lähienergia lämpölaitokselle tuolla alueella -> Olisiko mahdollista, että Tampereen Sähkölaitos toimisi lähienergian tuottajana ja/tai osallistuisi investointeihin?
    • Tampereen kaupungin yhteiset alueiden haltija on kiinteistötoimi eli luvat (lämpökaivo, lämpölaitos) hakee kiinteistötoimi
  • Lämpöverkosto
    • Katusuunnitelmat tulossa nähtäville kesäkuun alussa, tekninen suunnittelu menossa, eli jos halutaan tehdä lämpöverkosto teiden rakentamisen yhteydessä olisi jo kiire
    • Kaupunki ei pääsääntöisesti maksa tekniikasta teiden alla. Sähkölaitos maksaa sähkö- ja lämpökaapelit. Vuoreksessa Vuores palvelu kustantaa datakaapelit. Lämpöputkistolle pitäisi löytää maksaja jos laitetaan teiden rakentamisen yhteydessä.
  • Tontit
    • Liittymisvelvoittaminen ei kannatettavaa (velvoitteita ei ole käytetty Tampereen seudulla), ennemminkin lämmitysverkosto isolle alueelle ja liittyminen siihen mahdollisuus
    • Tontit on melko lähekkäin, joten sen suhteen lähilämpö sopisi

Mahdollinen pilotointialue Aurinkorinteen alueella. Erillisissä kannattavuuslaskelmissa tarkasteltu tätä aluetta. Esimerkki lämmitysverkostosta, 200 metriä verkostoa, 6 taloa liittyneenä verkostoon.

Tässä tapauksessa (6 taloa, n. 100 MWh vuotuinen energiantarve, 200 m verkostoa) 1 MWh kohti tulisi 2 m verkostoa. Kun taas tilanne jossa kadun kaikki 12 taloa liittyisi lähilämpöön, tulisi 1 MWh kohti tehtäväksi n. 1,2 m verkostoa.

Tampereen kaupungin maapoliittinen linjaus:

  • ”Vuokralainen saa viiden vuoden ajan 50 %:n alennuksen tontinvuokrasta, mikäli tontille toteutetun talon E-luku on pienempi tai yhtä suuri kuin 70 % vaaditusta määräystasosta”. Alennuksen saanti varmennetaan rakennuksen käyttöönottotarkastuksen yhteydessä, jolloin toteutuksen tulee vastata edellä mainittua tiukennettua vaatimustasoa
  • Omakotiasukkaan alennus noin 4000 – 6000€ vuokrasta tai normihintaisesta tonttihinnasta
  • E-luvun kannalta olennaista miten lähilämpö on määritelty
    • D3: kaukolämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka on tuotettu kauko- tai aluelämpölaitoksissa ja jonka jakelu tapahtuu verkoston välityksellä asiakkaina oleville kiinteistöille
    • D3: uusiutuvalla omavaraisenergialla tarkoitetaan kiinteistöön kuuluvalla laitteistolla paikallisista uusiutuvista energialähteistä tuotettua uusiutuvaa energiaa, lukuun ottamatta uusiutuvia polttoaineita. Uusiutuvaa omavaraisenergiaa on esimerkiksi aurinkopaneeleista ja –keräimistä tuotettu energia, paikallinen tuulienergia ja lämpöpumpun lämmönlähteestä ottama energia. Uusiutuvat polttoaineet käsitellään osana uusiutuvaa ostoenergiaa
    • Asia parhaillaan ARAlla selviteltävänä
    • D3 määritelmien perusteella näyttäisi, että nykymääräysten mukaan tällainen lähilämpö luokitellaan kaukolämmöksi

Esimerkkilaskelma edelliseen liittyen (n. 120m2, 1-kerroksinen pientalo)

  • E-luvun yläraja 204 kWh/m2
  • E-luvun 70% taso 145 kWh/m2

70% tavoitetasoon päästään:

  • Kaukolämpö, vähän normaalia energiatehokkaammat rakenteet, energiatehokas IV-kone
  • Maalämpö, nykymääräysten mukaiset rakenteet, perus IV-kone
  • 70% tavoitetasoon pääseminen ei ole iso haaste vaikka lähilämpö luokiteltaisiin kaukolämmöksi

Uudet ns. nollaenergiamääräykset koskee uusia rakennuslupia 2018 alusta lähtien. Tässä yhteydessä tulossa useita muutoksia tällaisen lähilämpöratkaisun toteutusta ja suunnittelua ajatellen

  • Energiamuotokertoimet muuttuu
  • Kaukolämmön ja uusiutuvan energian käsitteet
  • ”Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia”

Määräykset ovat vasta luonnosvaiheessa. Näiden vaikutusta täytyy selvittää vielä tarkemmin, koska näillä voi olla merkittäväkin vaikutus tällaisiin lähilämpöhankkeisiin, muutenkin kuin vain tämän Tampereen E-lukuvaatimuksen osalta.

Vuores Palvelu

Vuoreksessa on olemassa Vuores Palvelu joka on voittoa tuottamaton yritys jonka osakkaita on Kaupunki ja Vuoreksen kiinteistön omistajat. Vuores Palvelu voisi olla omistaja lämpölaitokselle ja hankkia/pyörittää toimintaa omakotiasujien puolesta, jos pilotointi tapahtuu Aurinkorinteen alueella.

Huomioita:

  • Kuka rahoittaa investoinnin (lämpöyrittäjä, omakotiasukas, joku muu)? Vuores Palvelulla ei nyt mahdollisuutta osallistua alkuinvestointiin
  • Vuores Palvelun rooli täytyy miettiä tarkemmin jos pilotti toteutuu (rakennuttaja, operaattori, kilpailuttaja, rahoittaja, kokonaispalvelun tuottaja jne)
  • Omakotiasujat ei ole osakkaina tällä hetkellä Vuores Palvelussa. Oma tytäryhtiö tätä varten?
  • Kenen kanssa omakotiasuja tekee sopimuksen (lämpöyrittäjä, Vuores Palvelu)?

Yhteenveto Vuoreksen Aurinkorinteen pilotointimahdollisuudesta

Kun tonteilla ei ole velvollisuutta liittyä yhteiseen lähilämpöön, ulkopuolisilla lämpöyrittäjillä tuskin on kiinnostusta hankkeeseen ainakaan että lähtisi investoimaan tässä vaiheessa. Lisäksi lämpölaitokselle ei näytä olevan kaavassa mahdollisuutta, lukuun ottamatta tarkasteltua ET (erityis toimintojen alue) tonttia. Jos tämän tontin lähellä olevilla rakentajilla (esim. tarkasteluissa ollut katu) olisi kiinnostusta lähilämpöratkaisuun, voisi pienimuotoista pilottia miettiä siltä pohjalta tarkemmin.

 

EU_EAKR